Aurinkoenergia yleistyy nopeasti myös Suomessa. Yleistymisen takana on teknologinen kehitys, aurinkoenergian kannattavuuden paraneminen sekä yritysten ja yksityishenkilöiden halu suojautua sähkön hinnan korotuksilta.
Kuten ylläolevasta taulukosta (lähde: International Energy Agency) ilmenee, aurinkoenergia on yleistynyt maailmanlaajuisesti viimeisen 15 vuoden aikana nopeammin kuin koskaan on osattu edes kuvitella!
Ennusteiden mukaan aurinkoenergialle odotettiin vielä vuonna 2002 vain muutamien gigawattien tuotantoa vuoteen 2020 mennessä, mutta jo vuonna 2010 oli selvää, että aurinkoenergia tulisi yleistymään huomattavasti nopeammin ja nousisi todennäköisemmin vuonna 2020 jo noin 140 gigawatin lukemiin.
Tuokin arvio osoittautui alimitoitetuksi, sillä teknologinen kehitys ja huoli ilmastonmuutoksesta korjasi ennustetta jo vuonna 2012 siten, että vuodelle 2020 odotettiin jo yli 300 gigawatin sähköntuotantoa ja vuonna 2015 odotettiin jo reilusti yli 400 gigawatin tuotantoa.
Todellisuudessa aurinkoenergian suosio on kasvanut nopeammin kuin mikään näistä ennusteista on antanut odottaa.
Aurinkoenergian kannattavuus on Suomessa korkea
Myös Suomen ilmasto sopii aurinkoenergian keräämiseen erinomaisesti ja esimerkiksi tästä Euroopan säteilykartasta ilmenee kuinka mm. Helsingissä ja Hampurissa auringon säteilytaso on yhtä korkea. Saksassa aurinkoenergian käyttö on kuitenkin jopa 2000 kertaa suositumpaa kuin Suomessa, joten kasvupotentiaalia on runsaasti.
Suomessa onkin elänyt sitkeästi uskomus, jonka mukaan pimeässä ja kylmässä pohjolassa aurinkoenergiaa olisi saatavilla liian vähän. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin lähes päinvastainen, koska haasteena on ollut pikemminkin ylituotanto ja sähkön varastoinnin vaikeus.
Nykyään omaa sähköä on mahdollista myös myydä sähköverkkoon, joka vähentää hukkaan menevän sähkön osuutta ja parantaa sitä kautta myös kannattavuutta.
Toisin kuin usein luullaan, pakkasilla ja hankikeleillä aurinkopaneelin hyötysuhde on kaikkein paras. Tällöin lumi heijastaa säteilyä ja aurinkopaneelin kiteet toimivat paremmin kuin helteessä. (Yli 25 asteen lämpötilan jälkeen aurinkopaneelien hyötysuhde alkaa putoamaan huomattavasti.)
Vastaavasti Suomen kesässä on ajanjaksoja, jolloin aurinko ei laske kunnolla lainkaan, eli tällöin sähköä on saatavilla tasaisesti pitkin vuorokautta. Päiväntasaajalla sen sijaan ei ole yöttömiä öitä!
Suuntaus ja kulutusprofiili vaikuttavat kannattavuuteen
Aurinkoenergia on kannattavinta silloin kun siitä pystytään hyödyntämään mahdollisimman suuri osa heti omassa käytössä, jolloin tarvitaan vähemmän ostosähköä. Tähän vaikuttaa paljon myös sähkön käyttäjän kulutusprofiili.
Tyypillisesti esimerkiksi yrityksen ja yksityishenkilöiden suurin sähkön tarve, ajoittuu eri aikaan päivästä ja se kannattaa huomioida paneelien suuntauksessa ja järjestelmän suunnittelussa.
- Yrityksen sähkönkulutus on tyypillisesti huipussaan päivällä, jolloin auringonvaloa on eniten. Tällöin koneet ja laitteet tarvitsevat energiaa ja aurinkopaneelit kannattaa suunnata siten, että saadaan maksimaalinen hyöty päivällä.
- Kotitalouden sähkönkulutus on tyypillisesti suurinta vasta työpäivän jälkeen, jolloin kotitalouden kannattaa lämmittää päiväsähköllä esimerkiksi lämminvesivaraajaa, uima-allasta ja muuta sellaista, joka varastoi energiaa. Tällöin sähköä ei tarvita niin paljoa illalla, kun auringon säteilyä ja siten myös energiaa on vähemmän. Mikäli varaavia käyttökohteita energialle on päiväsaikaan vähän, voi olla että paneelit kannattaa suunnata ilta-aurinkoon päin, jolloin sähköntuottokin painottuu enemmän kotonaoloaikaan.
Tyypillisesti aurinkopaneelit sijoitetaan katolle, missä paneelit ovat poissa tieltä ja reilusti maanpinnan yläpuolella, jolloin varjot eivät haittaa tuotantoa. Optimaalisen suuntauksen määrittelyssä kannattaa aina konsultoida asiantuntijaa.
Mistä muista asioista aurinkoenergian kannattavuus muodostuu?
Nykyisin myös yhteiskunta tukee aurinkoenergiaa eikä esim. energian säästöstä saatavaa hyötyä pidetä verotettavana säästönä. Sen sijaan päästötöntä energiantuottoa tuetaan monin tavoin.
Yritysten ja kuntien on mahdollista hakea aurinkovoimalainvestointeihin Työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea. Kotitaloudet taas voivat saada työkuluista kotitalousvähennystä kun he investoivat aurinkovoimalaan. Lisäksi aurinko voimala tuo esim. yritykselle selkeää imagohyötyä ja asuin kiinteistössä se nostaa heti kiinteistön arvoa.
Aurinkoenergian kannattavuuteen vaikuttaa suoran hyödyn lisäksi myös monet muut asiat kuten:
- energia-avustus
- kotitalousvähennys
- huoltovapaus
- imagohyöty
- kiinteistön arvon nousu
- mahdollisuus varastoida
- sähkön myynti sähköverkkoon.
Päästötön, huoltovapaa ja edullinen aurinkovoimala on siis ennen kaikkea kannattavuuden näkökulmasta yhä parempi investointi vuosi vuodelta.
Jos haluat tietää enemmän aurinkoenergiasta, seuraa jatkossakin tätä blogia tai ota meihin yhteyttä »